Joku aika sitten mä aloin kiinnittää huomioo siihen, mitä päästän suustani. Pian tosiaan huomasin, että puhun aika paljon asioita, jotka vois jättää sanomatta. Kaikenlaiset lipsahdukset ja möläytykset oli mulle jokapäiväisiä. Monesti mun sanomiset, semmoset vahingossa möläytetyt jutut joita en siinä hetkessä tajunnu huonoiks, pahoittikin mun kanssakeskustelijan mielen. Joskus siitä ei kertonut mikään muu, kuin hymyn häviäminen toisen kasvoilta. Oli shokeeraavaa huomata miten mun sanomiset vaikutti mun ystäviin ja muihin läheisiin. Päätin, että alan kiinnittää huomioo siihen mitä sanon, koska en halua ees vahingossa pahoittaa mun läheisten mieltä.
Sehän nyt on ihan selvä, että sanomisilla saa hirmu paljon aikaan. Huonoilla negatiivisia asioita, hyvillä positiivisia. Oon tullu siihen tulokseen, että on hirmu tärkeetä puhua sitä, mikä on hyväks kuulijoille, mutta tietenkin rehellisyydestä ja totuudesta tinkimättä. Raamatussakin, mihin minä ajatukseni perustan, puhutaan hirmu paljo siitä, miten iso merkitys meidän sanoilla on, ja että pitäis opetella puhumaan sitä, mikä on hyvää. Esim. Ef. 4:29 "Älkää päästäkö suustanne sopimatonta puhetta, vaan puhukaa sitä, mikä kulloinkin on hyvää ja hyödyllistä, ja kuulijoille iloksi."
Mä otin opikseni ja aloin ajatella ennenkun sanon jotain, että miltä musta tuntuis jos mulle sanottais niin. En kyllä vieläkään aina onnistu ajattelemaan ennenkuin sanon jotain, mutta parempaan päin mennään! :D
Onko tää nyt tyhmää lisätä kuva mun silmästä, ku puhun siitä mitä tulee suusta. :D Noh tää nyt vaa on musta nii hieno kuva, että lisätään nyt. :D Joskus voisinkii kirjottaa siitä, mitä kannattaa kattoo. ;D Ois siitäkin jotai ajatuksii. Mä en todennäkösesti ehi postailemaan melkein viikkoon, ku on opiskeltavaa ja sit viikonlopun oon leirillä (whohoo en jaksa oottaa!). Joten sanon jo nyt että ihanaa pääsiäistä teille ihanille ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti